Saksanseisojakerho ry.

Saksanseisojakerho

Mannermaisten kanakoirien rotujärjestö

vislat

Käyttötarkoitus

Monikäyttöinen metsästyskoira, jota Suomessa käytetään pääasiassa seisovana lintukoirana kanalintujen metsästyksessä sekä noutavana koirana esim. kyyhky- ja vesilintujahdeissa. Vizsloja käytetään myös pienpetojahdissa.

Vizslan tulee toimia niin aukealla, metsässä kuin vedessäkin. Rodulle tyypillisiä ominaisuuksia ovat erinomainen hajuaisti, kiinteä seisonta, innokas nouto ja suuri halukkuus yhteistyöhön.

Ulkonäkö

Vizsla on keskikokoinen, jalo ja tyylikäs lintukoira, jolla on lyhyt, sämpylänkeltainen karvapeite. Melko kevyt, kuiva ja hoikka rakenne ilmentävät kauneuden ja voiman tasapainoa.

Säkäkorkeus uroksilla 58-64 cm ja nartuilla 54-60 cm. Rungon pituus hieman säkäkorkeutta suurempi. Tasapainoisuus ja symmetria ovat paljon tärkeämpiä kuin senttimetreinä ilmoitetut mitat.

Luonne

Eloisa, ystävällinen ja helposti koulutettava. Ei siedä karkeaa kohtelua. Ei saa olla aggressiivinen tai arka.

Historiaa lyhyesti

Unkarilaisten seisojien esi-isät tulivat nykyisille asuinsijoilleen unkarilaisten paimentolaisheimojen mukana. Rodusta löytyy kirjallisia kuvauksia ja piirroksia jo 1300-luvulta. 1700-luvulta lähtien sen merkitys metsästyskoirana on tasaisesti kasvanut. Jo 1800-luvun lopulla järjestettiin Unkarissa seisovien koirien kilpailuja, joihin unkarinvizslat menestyksekkäästi osallistuivat. Muilla metsästyskoiraroduilla on luultavasti tuohon aikaan ollut osansa rodun kehityksessä. Määrätietoinen jalostus aloitettiin 1920, minkä seurauksena FCI hyväksyi lyhytkarvaisen unkarinvizslan vuonna 1936.

vizsla

 

Jalostuskatselmus 6.7.2014 Kuusamo

Urokset

Nartut

Koiran nimestä aukeaa sen jalostuskatselmusarvostelu. Arvostelu löytyy myös tietokannasta koiran tiedoista.