Saksanseisojakerho ry.

Saksanseisojakerho

Mannermaisten kanakoirien rotujärjestö

Saksanseisojakerho ry:n säännöt

Säännöt vahvistettu 5.12.2018, yhdistysrekisterinumero 35.895

1.§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Saksanseisojakerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki.

2.§ Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistys on mannermaisten kanakoirien jalostusta ja käyttöä johtava, vaaliva ja edistävä Suomen Kennelliittoon kuuluva rotujärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää mannermaisia kanakoiria terveinä ja hyväluonteisina metsästyksen monitoimikoirana, sekä edistää kanakoiraharrastusta koiranomistajien keskuudessa. Yhdistys pyrkii  vaikuttamaan jäsenistönsä metsästysetiikkaan ja ympäristön mielipiteisiin metsästyskoirien aseman ja käytön turvaamiseksi.

3.§ Yhdistyksen toimintamuodot

Yhdistys toimii rotujaan tasapuolisesti kohdellen:
- järjestämällä roduille yhteisiä näyttelyitä ja katselmuksia sekä kokeita ja kilpailuja
- julkaisemalla jäsenlehteä ja ylläpitämällä yhdistyksen kotisivuja
- ylläpitämällä mannermaisten kanakoirien tietokantaa, johon tallennetaan tietoa koirien näyttely- ja koetuloksista sekä terveydentilasta ja luonteesta
- antamalla jalostus- ja pentuneuvontaa sekä ohjeita koirien koulutukseen
- huolehtimalla ulkomuoto- ja koetuomareiden koulutuksesta
- tiedottamalla toiminnastaan sidosryhmilleen ja kanakoiraharrastuksesta kiinnostuneille.

4.§ Yhdistyksen jäsenet

Yhdistyksen jäseninä voivat olla yksityiset henkilöt ja rekisteröidyt yhdistykset. Yksityiset henkilöt voivat olla vuosi-, kunnia-, tuomari-, perhe- tai kasvattajajäseniä. Jäsenyhdistykset ovat vuosijäseniä.

Jäsenet hyväksyy hallitus. Jäseneksi haluavan tulee ennen jäseneksi  hyväksymistä ilmoittaa nimensä ja osoitteensa yhdistyksen määräämälle henkilölle sekä maksaa jäsenmaksu.

Kunniajäseneksi vuosikokous voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on ansiokkaasti toiminut yhdistyksen ja sen tavoitteiden hyväksi.

Tuomarijäseneksi hallitus voi kutsua yhdistyksen jäsenen, joka on yhdistyksen rotujen ulkomuoto- tai koetuomari. Tuomarijäsenyys voi jatkua hallituksen päätöksellä arvosteluoikeuksien päätyttyä.

Perhejäseneksi voidaan ottaa vuosi-, kunnia, tai tuomarijäsenen ruokakuntaan kuuluva henkilö. Perhejäsenelle ei lähetetä jäsenjulkaisuja.

Kasvattajajäsen on kasvattajan ilmoittama ja maksama pennun ostajan uusi jäsen yhden toimintavuoden ajan. Tämän ajan kuluessa jäsen voi hakea yhdistyksen vuosijäsenyyttä tai ajan kuluttua jäsenen tulee erota yhdistyksestä kuten säännöissä määrätään.

5.§ Jäsenluettelo

Hallituksen on pidettävä yhdistyksen jäsenistä luetteloa, johon merkitään kunkin jäsenen täydellinen nimi, osoite ja kotipaikka. Yhdistyksen jäsenellä on tarvittaessa oikeus tutustua jäsenrekisterissä oleviin tietoihin.

6.§ Jäsenmaksu

Yhdistyksen jäsenet, lukuunottamatta kunniajäseniä ja tuomarijäseniä, ovat velvollisia suorittamaan vuosikokouksen päättämän jäsenmaksun. Kasvattajajäsenen jäsenmaksun maksaa pennun kasvattaja. Perhejäsenen ja kasvattajajäsenen jäsenmaksu voi olla vuosijäsenen jäsenmaksua pienempi. 

7.§ Yhdistyksestä eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä koska tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Yhdistys voi erottaa jäsenen, jos jäsen on
- jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin  hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
- menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä
- kenneltoiminnassaan tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta menetellyt yhdistyksen tarkoitusperien vastaisesti tai vilpillisesti.

Erottamisesta päättää hallitus. Päätöksen tulee olla yksimielinen.

Mikäli jäsen jättää yhdistyksen jäsenmaksun määräaikaan mennessä maksamatta, jäsenjulkaisujen tulo keskeytetään, ja hallitus tekee päätöksen hänen erottamisesta kyseisen toimintavuoden päättyessä. Jos jäsen eroaa tai erotetaan, menettää hän luottamustoimensa yhdistyksessä.

8.§ Vuosikokous

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää vuosikokous, joka on pidettävä vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Kokouskutsussa on mainittava asiat, joista kokouksessa päätetään.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä mikäli kokous niin päättää, jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle, jonka on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava kokous koolle.

Kutsu vuosikokoukseen ja ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen on julkaistava joko yhdistyksen omassa jäsenjulkaisussa, yhdistyksen internet-sivuilla tai lähetettävä kirjallinen kutsu jokaiselle jäsenelle vähintään kuukautta ennen kokousta.

9.§ Äänioikeus

Vuosikokouksessa ja ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenelle yksi ääni.

Jäsen voi valtuuttaa yhdistyksen muun jäsenen käyttämään äänivaltaa puolestaan. Jäsen voi yhdistyksen kokouksessa edustaa itsensä lisäksi kolmea muuta jäsentä, joiden allekirjoittamat ja yksilöidyt valtakirjat hänen on esitettävä kokouksessa. Yhdistyksen äänivaltaa käyttävän on esitettävä yhdistyksen valtakirja.

10.§ Päätöksenteko

Jos säännöissä ei ole toisin määrätty, yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Menettely koskee myös yhdistyksen puheenjohtajan vaalia. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Jos hallituksen jäsenen tai muiden toimi- tai luottamushenkilöiden vaalissa valittavia on enemmän kuin yksi, toimitetaan vaali siten, että jokainen äänioikeutettu voi merkitä äänestyslippuunsa enintään niin monen ehdokkaan nimen kuin valittavia on. Tällöin jokainen äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhden äänen. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

11.§ Vuosikokouksessa käsiteltävät asiat

1. kokouksen avaus
2. kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valitseminen
3. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden sekä osanottajien ja äänimäärien toteaminen
4. kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
5. kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijoiden valitseminen
6. toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilin- ja toiminnantarkastajien lausunnon esittely
7. toimintakertomuksen hyväksyminen, tilinpäätöksen vahvistaminen sekä tili- ja vastuuvapaudesta päättäminen
8. jäsenmaksuista päättäminen sekä kulukorvausten ja palkkioiden vahvistaminen
9. toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen
10. yhdistyksen puheenjohtajan valitseminen joka toinen vuosi
11. hallituksen jäsenten valitseminen erovuoroisten tilalle
12. jalostustoimikunnan jäsenten valitseminen erovuoroisten tilalle
13. kahden toiminnantarkastajan valitseminen
14. muut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään tammikuun loppuun mennessä.

12.§ Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä.

Hallituksen puheenjohtajana toimii myös yhdistyksen puheenjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain varapuheenjohtajan.

Yhdistyksen puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta. Hänet voidaan valita tehtävään enintään kolmeksi peräkkäiseksi kaudeksi.

Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Heistä kaksi on vuosittain erovuorossa. Hallituksen jäsen voidaan valita tehtävään uudelleen ilman toimiaikarajoitusta.

Hallituksen jäsenellä on oikeus erota tehtävästään ilmoitettamalla siitä kirjallisesti hallitukselle.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme jäsentä on läsnä.

Hallitus voi valita yhdistykselle ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan tai muuta tarpeellisiksi katsomansa toimihenkilöt.

13.§ Tilikausi ja nimenkirjoitusoikeus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilit ja hallituksen kokousten kokouspöytäkirjat on toimitettava toiminnantarkastajille helmikuun loppuun mennessä. Tarkastus on suoritettava maaliskuun loppuun mennessä.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai toinen heistä yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

14.§ Jalostustoimikunta

Yhdistyksellä on pysyvä jalostustoimikunta, jonka tehtävä on Kansainvälisen koiranjalostusliiton (FCI) hyväksymien rotumääritelmien pohjalta työskennellä yhdistyksen edustamien rotujen terveyden, luonteen ja rotuominaisuuksien parantamiseksi ja säilyttämiseksi.

Jalostustoimikunta seuraa rotujen kehitystä Suomessa, ulkomailla ja erityisesti rotujen kotimaissa ja tekee hallitukselle niiden johdosta tarvittavia esityksiä, sekä antaa jäsenille jalostuksenohjausta ja tietoa. Jalostustoimikunnan tulee noudattaa Suomen Kennelliiton antamia jalostustoimintaa koskevia ohjeita.

Jalostuskunnan jäsenen toimikausi on kolme vuotta, ja häntä kutsutaan jalostusneuvojaksi. Rodulla tai useamman rekisteröintimäärältään pienen rodun muodostamalla roturyhmällä voi olla1-4 jalostusneuvojaa, joiden lukumäärän yhdistyksen hallitus vahvistaa ennen vuosikokousta jalostustoimikunnan ohjesäännön mukaisesti. Kukin rotu tai roturyhmä tekee esityksen jalostusneuvojien valinnasta oman rotunsa osalta. Päätös esityksestä tehdään kunkin rodun tai roturyhmän kokouksessa, joka pidetään ennen vuosikokousta.Rodun tai roturyhmän kokouksessa yhdistyksen jäsenellä on yksi ääni, valtakirjoja ei käytetä.

Jalostustoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Toimikunnan on annettava vuosikokoukselle toiminnastaan kertomus, joka toimitetaan yhdistyksen hallitukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

Jalostustoimikunnan ohjesäännön hyväksyy vuosikokous jalostustoimikunnan esityksestä.

15.§ Muut toimikunnat

Yhdistyksen hallitus voi perustaa muita toimikuntia, joihin se nimeää puheenjohtajan ja jäsenet, sekä vahvistaa tehtävät. Toimikuntien on laadittava toiminnastaan kertomus yhdistyksen hallitukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

16.§ Sääntöjen muuttaminen

Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta päätetään vuosikokouksessa, jossa vähintään 2/3 annetuista äänistä on oltava muutoksen kannalla.

17.§ Yhdistyksen toiminnan lopettaminen

Yhdistyksen toiminnan lopettamisesta on tehtävä päätös kahdessa vähintään kahden kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joissa lopettamista kannattaa vähintään 2/3 annetuista äänistä.

Jos yhdistyksen toiminta lopetetaan, sen varat on luovutettava  samaa tarkoitusta edistävälle rekisteröidylle yhdistykselle tai oikeuskelpoiselle yhteisölle, siten kuin yhdistyksen lopettamisesta päättävässä jälkimmäisessä kokouksessa päätetään. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi on sen varat käytettävä samaan tarkoitukseen.